Moderni metsästäjä tarvitsee oman median – näin se rakennetaan

Otetaanpa ensin eräs kylmä fakta alkuun. Suomessa on 306 277 metsästyskortin lunastanutta ja kun tähän lukuun laskee vielä perheet, joiden elämään metsästys vaikuttaa, pääsemme epäilemättä yli puoleen miljoonaan suomalaiseen. Metsästys on todellakin suomalaisten kansallisharrastus.

Entäpä metsästysaiheiset mediat? Aloitetaan lehdistä. Aikakauslehtipuolella ykkönen on Metsästys ja kalastus, jonka levikki on printtimedian ahdingosta huolimatta pysynyt tasaisena. Vuonna 2010 lehden levikki oli 46 397 ja vuonna 2015 edelleen 44 761 kappaletta. Otavamedia kustantaa myös toista metsästystä käsittelevää lehteä: Erä-lehden levikki vuonna 2010 oli 45 185 kappaletta ja vuonna 2015 kokonaislevikki 36 622 kappaletta. Kokonaislevikki koostuu painetun lehden levikistä, levikkikelpoisista yhdistelmätilauksista ja pelkän digilehden levikistä (lähde). Kaupallisen median lisäksi kannattaa huomioida esimerkiksi Suomen Riistakeskuksen Metsästäjä-lehti, joka lähetetään Suomen jokaiselle metsästyskortin maksaneelle sekä Suomen metsästäjäliiton jäsenlehti Jahti, jonka levikki on noin 150 000.

Metsästystä ja kalastusta ei verkosta löydy, Erälehden verkkosivut keräävät keskimäärin 13 000 kävijää sivuilleen viikossa (Lähde) Erä-lehti on myös Facebookissa ja faneja sivulla on noin 5000. Riistakeskuksen Facebook-sivuilla on noin 10 000 tykkääjää ja Metsästäjäliitolla noin 14 000 fania.

Suomen suosituin metsästysaiheinen foorumi Facebookissa on Metsästäjät!-yhteisö, jossa on lähes 40 000 fania. Palstalla keskustellaan mm. varusteista, jaetaan runsaasti metsästysaiheisia kuvia ja videoita ja kysellään vinkkejä.

Mahtuisiko joukkoon kaupallinen Oma media?

Lähes puolelle miljoonalle metsästyksen lähipiiriin kuuluvalle markkinoidaan ja myydään kaikenlaista. Aseita, varusteita, autoja, koiratarvikkeita ja niin edelleen. Tulevaisuudessa myynti muuttuu mainostoitottamisesta entistä enemmän palveluun ja hyvän sisällön tarjoamiseen. Tulevaisuudessa parhaat brändit ovatkin itse asiassa omia medioitaan, joilla on oma sisältötiimi, päätoimittajat ja sisällöntuottajat.

Kun tähän yhtälöön lisätään esimerkiksi sosiaalisen median käytön raju kasvu, herääkin kysymys, mikä kaupallinen toimija rakentaa ensimmäisenä metsästäjille oman median, joka yhdistää sosiaalisen median ja laadukkaat sisällöt.

Metsästyksen parissa moni uudempi somekanava on selvästi alihyödynnetty. Facebookissa on vielä runsaasti mahdollisuuksia erottua räväkällä ja kohdennetulla sisällöllä ja vielä enemmän mahdollisuuksia löytyy muista somekanavista.

YouTuben puolella Suomen suosituimmalla ”metsästys” hakusanan videolla on alle 100 000 näyttökertaa ja metsästyksestä YouTube-sisältöä tekeviä vielä verrattain vähän.

Instagramissa Suomen suosituin metsästyksestä päivittävä (profiilissa sana ”metsästys” on 22-vuotias Iina Saarikko 2300 seuraajallaan.

YouTuben ja Instagramin alihyödyntäminen kertoo selvästi siitä, että tilaa ja mahdollisuuksia metsästysaiheiselle somea hyödyntävälle digimedialle on runsaasti. Metsästävät ikäluokat nuorenevat ennen pitkää ja silloin se toimija, joka tarjoaa parasta sisältöä niissä kanavissa, joissa ihmiset jo valmiiksi ovat, pärjää parhaiten. Somekanavien lisäksi sisältöä pitää hallita myös omalla mediasivustolla, jossa asiakkaille tarjotaan ratkaisuja ongelmiin. Tämä ei tapahdu mainosbannereilla vaan palvelevalla sisällöllä, johon voidaan nykyaikaisilla ratkaisuilla yhdistää näppärästi teemaan liittyvät verkkokauppatuotteet. Kun esimerkiksi somessa keskustellaan parhaista metsästysasuista naisille, Omaan mediaan tehdään sisältö siitä, mitä ominaisuuksia metsästysasun valinnassa kannattaa ottaa huomioon. Artikkelin pitää olla palveleva ja objektiivinen, mainospölinän läpi näkee kaikki. Artikkeliin voidaan tietysti yhdistää oman verkkokaupan valikoima, jotta ostopolusta saadaan tehtyä mahdollisimman helppo.

Miten alkuun omassa mediassa?

Oman median rakentaminen kannattaa tehdä huolella. Jos lähtee tekemään kaikkea kaikille, päätyy luultavasti tuottamaan latteaa, mitäänsanomatonta sisältöä.

Hubspotin seitsemänvaiheinen opas sisältöstrategian luomiseen menee suurin piirtein näin. Sisältöstrategian jälkeen suuntaviivat oman median rakentamiseenkin ovat huomattavasti helpommat.

• Määrittele tavoite
• Määrittele kohderyhmä (ostajapersoona)
• Testaa sisältöjä
• Ota sisällönhallintatyökalut käyttöön
• Pallottele ideoita
• Määrittele sisällöt
• Julkaise ja hallitse sisältöjä

(Lähde: https://blog.hubspot.com/marketing/content-marketing-plan#sm.0000hln353qazcucyda1o2nai5jzh)

Kannattaa myös muistaa, ettei sisältömarkkinointi ja oman median rakentaminen ole mitään hupsuttelua vaan tarkoituksena on aidosti lisätä myyntiä, mutta rakentaa samalla suhdetta brändiin. Siksi on tärkeä pitää jo alusta asti mielessä myyntipolku: miten hyvä sisältö generoi myyntiä ja miten asiakas ohjataan oikealle tielle. Siksi suosittelen ehdottomasti oman tukikohdan rakentamista: sisältösaittia, joka tuottaa liikennettä sinne minne pitää.

Jos kaipaat lisätietoja omasta mediasta, alkuun pääsemisestä tai haluat jutella vaikka metsästysmuistoista, ollaan yhteyksissä!

Ville Kormilainen
Metsästäjä ja viestintäkonsultti
Tekir Kuhina
ville at tekir.fi
www.kuhina2016.wpengine.com