ASIAKAS: "Moikka!"
MYYJÄ: "Moi!"
ASIAKAS: "Kamppista tarttis."
MYYJÄ: "Joo, millasta?"
ASIAKAS: "No kohderyhmä on siis tällainen." Kertoo pitkän kuvauksen kohderyhmästä.
MYYJÄ: "Joo, tuli siis sellainen heti mieleen et jos tekis instakisan."
ASIAKAS: "Instakisan? Mut eiks siellä oo vähän väärä kohderyhmä?"
MYYJÄ: "Eiku kuuntele. Kato instakisa ja sit jaetaan tätä teidän kamaa ilmaseks siellä."
ASIAKAS: "Mut emmätiedä, miten se osuu näihin meidän tavoitteisiin sitten? Se ilmaiseksi jakaminen?"
MYYJÄ: "Kato älä sä siitä välitä, nyt kandee tehä Instaa."
ASIAKAS: "Niin. Voishan se olla uutta..."
MYYJÄ: "Joo, kato ihan kaikki löytyy jo nyt Instasta. Ja sinne voi kato TÄGÄÄ teidän firmankin!"
ASIAKAS: "Joo! Siistii!" Tehään tää!”
Valitettavasti kirjoitus ei ole kovin kaukana totuudesta, kun vilkuilee ihan omaankin kuplaan vastaantulevia somekamppiksia. Usein tuntuu, että kampanjoita rakennetaan hupsuttelu tai kanava edellä ja kohderyhmä on jäänyt jonnekin jälkijunaan. Se, että myyjän mielestä vaikkapa Instagram olisi trendikäs alusta, ei tarkoita sitä, että se olisi sopiva juuri sinulle. Voi se toki sitä ollakin.
Ja se, että sun firma voidaan tägätä Instagramissa ja osallistua kuumilla hashtageilla eli risuaidoilla kilpailuun, ei tarkoita sitä että ovipumppu rupeaa laulamaan.
(Ei se ovipumppu muuten rupea laulamaan, jos ei tavoitella oikeaa kohderyhmää.)
Ja vielä lopuksi: somen tekeminen on lähempänä maratonia kuin pikajuoksua. Siksi yksittäinen kampanja räjäyttää harvoin pankin. Pankin räjäyttää systemaattinen tekeminen.
Somessa saa ja pitää olla hauska, huumorintajuinen, innovatiivinen, aito ja avoin. Mutta se ei tarkoita, että ollaan tätä kaikkea liiketoiminnan kustannuksella. Ensin pitäisi miettiä mitä pitäisi saada aikaiseksi ja mikä on kohderyhmä ja sitten vasta kiinnittää sometekeminen tähän. Somekikkailuun pystyvät kaikki, mutta parhaimmat yhdistävät tekemiseen järkevät tavoitteet. Risuaidalla tai ilman.
Ville Kormilainen
Tekir Kuhina
ville at kuhina2016.wpengine.com
Twitter @kormis