Yllättävän monen yrityksen ja organisaation haasteena on riittävän pätevän työvoiman saaminen. Tätä taustaa tukevat myös lukuisat uutiset. Työvoimapula vaivaa esimerkiksi rakennusteollisuutta, ravintola-alaa, metalliteollisuutta ja vaikkapa logistiikka-alaa.


Joillakin aloilla tilanne on jo suorastaan katastrofaalinen. Teknologiateollisuuden mukaan heidän jäsenyrityksensä tarvitsisivat peräti 53 000 uutta työntekijää vuoteen 2021 mennessä. Tästä joukosta tarve on suuri vaikkapa data-analytiikan osaajille, joita tarvitaan seuraavien vuosien aikana jopa 11 400 lisää.

Osasyynä on koulutus ja toisaalta työpaikkojen kiinnostavuuden puute. Väitämme myös, että iso osa työvoimapulasta on torjuttavissa, mikäli yritys lähtee aktiivisesti rakentamaan omaa nuorisostrategiaansa pitkällä aikavälillä. Ne tavat, jolla työntekijöitä houkutellaan tällä hetkellä, eivät selvästikään tuota tulosta edes nyt, saati sitten muutaman vuoden päästä. Tässä oppaassa kerrotaan, millaisia nuoret tänä päivänä ovat sosiaalisen median käytön näkökulmasta ja miten sinä pystyt rakentamaan nuorisostrategian, joka kantaa hedelmää vielä vuosien päästä.

Eräs syy työvoimapulasta kärsivien alojen ongelmiin johtuu vääränlaisesta viestinnästä väärissä kanavissa. Edelleen sosiaalisen median hyödyntäminen on raskaasti alihyödynnetty esimerkiksi rakentamisen, kuljetuksen sekä varastoinnin alalla. Tämän alan yrityksistä alle 50 prosenttia on sosiaalisessa mediassa. 92 prosenttia 13–17-vuotiaista käyttää YouTubea.

Nuoressa kohderyhmässä Facebook on marginaalinen

Isompi miina piilee kuitenkin väärien kanavien hyödyntämisessä. Kun ajatellaan yrityksen sosiaalisen median kanavia, vastaan tulee usein Facebook, vaikka esimerkkisi alle 20-vuotiaiden kohderyhmässä kaikki muut isommat sosiaalisen median kanavat ovat Facebookia suosituimpia. Itse asiassa Facebookin kävijämäärä juuri nuorimmassa, 13–19-vuotiaiden kohderyhmässä on pienentynyt tämän vuoden alkupuolella peräti 25 prosenttia. Facebookin käyttäjämäärän hiipuminen nuoremmassa kohderyhmässä ei ole uutinen. Esimerkiksi Ebrandin suomalaistutkimuksen mukaan vuonna 2013 kaikkiaan 92 prosenttia 13–29-vuotiaista nuorista käytti Facebookia, kolme vuotta sitten edelleen 81 prosenttia ja nykyisin luku on vain vaatimattomat 57 prosenttia.

Suosituimmat sosiaalisen median palvelut suomalaisnuorten silmissä ovatkin täysin erilaiset kuin vanhemmassa kohderyhmässä. Ebrandin mukaan 13–29-vuotiaista kyselyyn vastanneista 89% käyttää WhatsAppia, YouTubea 88% ja Instagramia 79%. Lisäksi esimerkiksi Snapchatin käyttöaste on erittäin korkea, 74% vastaajsta.

 

Nuorten käytetyimmät somet

ngs-nuorten-kaytetyimmat-somet

 

YouTuben rooli on valtava

Mitä nuorempaan kohderyhmään mennään, sitä isommaksi YouTuben rooli kasvaa. Esimerkiksi 13–17-vuotiaiden ikäryhmässä peräti 92% käyttää YouTubea. Samoin myös muissa somekanavissa on muutosta hieman vanhempaan kohderyhmään. Nuorimmassa kohderyhmässä Snapchat on Instagramia suositumpi ja Facebookin käyttöaste vain 41 prosenttia. Musiikkiin ja komediaan pohjautuvaa TikTok-palvelua käyttää nuorimmasta kohderyhmästä peräti 30 prosenttia, pääosin tyttöjä. Brändin kannalta kiinnostava havainto on myös se, että kaupalliset yhteistyöt eivät ole nuoressa kohderyhmässä kirosana. Trootin (ent. Töttöröö) tutkimuksen mukaan 15–35-vuotiaat suhtautuvat hyvin positiivisesti kaupallisiin yhteistöihin YouTube-videoissa.

 

Haluatko tietää lisää tulevaisuuden työntekijöistäsi?

Lataa Kuhinan ilmainen Next Generation Strategy -opas täältä.